Tredun ohjelmistokehittäjien kurssimateriaaleja
CSS-määrittely alkaa CSS-selektorilla. Se voi olla HTML-tag (esim. h1), class (esim. .info) tai id (esim. #header).
h1 {
font-size: 36px;
}
.info {
font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;
}
#header {
background-color: #F1F1F1;
text-align: center;
}
Jos samalla rivillä on useita erotettuna pilkuilla, sama määrittely koskee kaikkia:
h1, h2, p {
color: red;
}
Jos listan alkioilla ei ole pilkkua välissä esim. .info h2, CSS-määrittely vaikuttaa .info luokan (esim. div:in) sisällä oleviin h2-elementteihin.
.info h2 {
color: blue;
}
Tämä taas viittaa h2-elementteihin, jotka kuuluvat .info-luokkaan:
h2.info {
font-size: 16px;
}
Näiden lisäksi on ns. pseudo-luokkia, jotka ovat dynaamisia ja liittyvät käyttäjän toimintaan (esim. linkin tyyli voi muuttua, kun hiiri viedään sen päälle, linkki on tilassa visited jne):
a:hover {
color: green;
}
a:visited {
color: red;
}
Tekstille voidaan määritellä fontin koko, väri, fonttiperhe jne.
p {
color: blue;
text-align: center;
text-align: justify;
text-decoration: underline;
font-family: "Times New Roman", Times, serif;
font-style: italic;
font-size: 30px;
font-weight: bold;
}
Edellä oleva fontti voidaan määritellä myös lyhemmällä syntaksilla:
p {
font: italic bold 30px "Times New Roman", Times, serif;
}
Mitat voidaan antaa pikseleissä px tai suhteelisina em. Suhteellinen mitta viittaa perusfonttikokoon, joka on annettu koko dokumentille (tässä esimerkissä 16px). 2em tarkoittaa siis kaksi kertaa isompaa fonttia kuin perusfonttikoko, 1.6em tarkoittaa 1.6 kertaa isompaa jne.
body {
font-size: 16px;
}
h1 {
font-size: 2em;
}
h2 {
font-size: 1.6em;
}
Taulukoille, kuten muillekin elementeille, voidaan piirtää reunaviivoja. Jos haluaa tekstin ja sen reunaviivan väliin tilaa, kannattaa lisätä padding:iä. Jos annetaan yksi padding arvo, sitä sovelletaan laatikon joka reunalle. Jos annetaan kaksi arvoa, ensimmäinen kertoo padding:in ylös/alas ja toinen vasemmalle/oikealle. Neljällä arvolla voidaan antaa eri padding-arvo kaikille neljälle reunalle (ylhäältä alkaen myötäpäivään).
Koska reunaviiva piirretään taulukon jokaisen solun ympärille erikseen, syntyy useita viivoja. Nämä voi yhdistää border-collapse: collapse määrittelyllä.
Reunaviivoja voi lisäksi pyöristää border-radius-asetuksella.
li {
border-style: solid;
border-width: 1px;
border-radius: 10px;
background-color: #f44336;
padding: 5px, 10x;
}
table, td, tr, th {
border-style: solid;
border-width: 1px;
border-collapse: collapse;
}
Listamerkinnän tyylin voi muokata.
li {
list-style-type: circle;
}
Jotta esim. kuva saadaan seuraamaan sen parent:in kokoa, asetetaan sille maksimileveys ja maksimikorkeus.
img {
max-width: 100%;
max-height: 100%;
}
Useimmat HTML-elementit ovat oletusarvoisesti ns. block-tyylisiä laatikoita, jotka pinotaan sivulle ylhäältä alas (esim. h1, p, li) siinä järjestyksessä kun ne on määritelty. Niiden leveys on automaattisesti sama kuin niiden parent:lla (esim. div tai body) ja niiden korkeus määrittyy niiden sisällön mukaan. block-tyylisen laatikon leveyden width ja korkeuden height voi asettaa tietyn kokoiseksi.
Muutama HTML-elementti on oletusarvoisesti ns. inline-tyylin laatikkoja, eli niiden leveys määrittyy niiden sisällön, ei parent:in pohjalta. Tällaisia elementtejä ovat esim. em, strong ja a jotka asettuvat muun tekstin sisälle saumattomasti. inline-elementille ei voi asettaa margin tai padding -arvoja.
Laatikko voi toki olla myös inline-block, jolloin se toimii kuin block, mutta se voi olla heti toisen elementin vieressä.
Jos laatikoiden väliin halutaan tilaa, asetetaan se margin:in avulla. Jos halutaan, että laatikko asettuu keskelle saatavilla olevaa tilaa, sen margin:in voi asettaa myös tilaan auto. Jos halutaan, että margin lasketaan elementin leveyteen mukaan määritellään se lisäksi ns. border-box:ksi (ilman tätä esimerkin laatikko olisi 120px leveä).
.navbutton{
display: inline-block;
margin: 5px, 10px;
width: 100px;
box-sizing: border-box;
}